Ikävä ystävää, riitaa harrastepiirissä. Mitä vielä.
Hyvä ystäväni,eksäni kuoli 5.6. Heräsin kesken unieni ja tunsin että hän on mennyt. Oli hänen kokoisensa aukko. Ikävä on välillä puristavaa. Välillä se vain kaihertaa. Vain, jahas, niinpä juu. . Kaipaan uusia ystäviä. En vain keksi missä kohdata omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä. . Aika ajoin mietin että jos lähtisi. Muilla olisi helpompaa. Nytkin on lääkearsenaali, että 1/2h otosta kukaan ei voi pelastaa. Nytkin houkuttaa tuo ajatus. . Ehkä et saa lukea juttujani. Jos näin, kaikkea hyvää lukijoilleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti