eipä oo usein näin

Harvoin on jaakaappi näin tyhjä. Onneksi on sentään jotain siellä: lihaa muutamia siivuja, ananasta, porkkanaa, juustoa, maitoa, muutama tomaatti, kurkun nysä, omenoita, kananmunia (jeee saa munakkaan!) Makaronia olisi, mutta ketsuppi loppuu justiinsa.

Tämän kuun pelastajani ( no jos ollaan tarkkoja koko elämäni pelastaja [tietää kuka tuntee]) on äitini. Hän maksaa ruokamaksuni tässä kuussa kun olen sählännyt rahani hypomaniassa. Eikä kuulemma peri rahoja takaisin. Joten nyt kaapissa on vain välttämätön. No on siellä hilloa, mutta se on jo kesästä :D

Rakas, äiti. Kiitos että pidät minut elossa. Toivottavasti minun vuoroni tulee. Eli siihen tähdäten...