Yhdestä kohtaa vääränlainen ketju poikki, ainakin tämän kerran. Kävin reilun ½ tunnin kävelylenkillä. Ja ripeällä sellaisella.
Usein ollut mielessä, että ei ole kivaa yksin mennä kävelylle. Nyt mietin, että entäs sitten, kaikki ei aina ole kivaa. Ja kun tosiasia kuitenkin on, että noita kivoja hormooneita erittyy kun liikkuu. Miksi ei nauttia niistä...
Huomenna menen kuntoutukseen vaikka päälläni seisten.
Nyt kylpyyn.
tiistaina, lokakuuta 18, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
1 kommentti:
Onnittelen sinua, että sait itseäsi "niskasta kiinni"!
Mulle on aina kamalan vaikeaa käynnistyä ja silloin kaikki menee vähän huuhailuksi, makoiluksi. Ei saa mitään aikaiseksi. Ettei näin kävisi, pitää pakottaa itsensä johonkin tekemiseen. Se ei ole yhtään kivaa.
Luulen, että viihdyn mökillä juuri siksi, että kaikki on niin alkeellista. Vessaan pitää kävellä. Kahvivesi pitää hakea jne.
Siinä sitten käynnistyy samalla ikäänkuin salaa.
Niin ja rikkaruohot sitten. Ensin nypin yhden ja vielä yhden enkä osaa lopettaa ennenkuin puoli kasvimaata on kitketty. (Kasvimaa on pieni.)
Jostain hormoneista on varmaan kyse, kuten sanoit.
Lähetä kommentti