torstaina, marraskuuta 02, 2006

B-lausunto

Sain tällä viikolla terapiassa B-lausunnon millä eläke haettiin ja saatiin. Luulin, että kun luen kotona lausunnon niin se olisi helppo juttu. Tiedänhän missä mennään jne jne. Sitä voi olla hyvin väärässä....

Nyt harmittaa, että seuraava terapiakerta on n. 2½ viikon kuluttua vasta. Tästä on tarve jutella, saada täsmennyksiä.

Kyllä sitä tietää, että on ongelmia. Että niitä on paljonkin. Mutta kun lukee tiivistelmän elämästään... Ahdistuin kuinka sairaalta vaikutankaan. Ja juu, ei ihme että työkyvyttömyyseläke sitten napsahti.

Viime kerralla terapiassa käsiteltiin niitä tunnelmia mitä saatu päätös mussa herätti heti alkuun
(ja se jäi päälle se ajatus). "Olen nyt yhteiskunnan pohjasakkaa, virallisesti" ja " Täysin arvoton".

Tiedän, että ihmisellä voi mennä niin paljon huonomminkin. Mutta kun en vertaa sinne huonompaan suuntaan. Vaan niihin, joiden keskellä elän. Ja mun ympärillä on aika menestyneitä ihmisiä (pääosin). Mä en näin tuntisi/ajattelisi/pitäisi totena, jos kykenisin töihin, siinä mitta ihmisyydelleni.

Kun luin sitä paperinippua, tuli mieleen ettei ole ihme etten ole kelpaava parisuhteeseen. Ehkä löydän joku päivä toisen hullun? Ja sellaisen joka ei hulluudellaan tuhoa minua vaan täydentäisimme toisiamme sopivasti. Pah..... uskon tuohon melkein itsekin :/

En ole tässä valmis kertomaan yksityiskohtia. Jotain yksityisyyden rajaa. Ja niin kauan kuin asia näin kesken päässäni, en sitä pahemmin jakele.

Voiko olla yksinäisempi olo nyt. Kun voisi hävitä hetkeksi, pois tästä maailmasta. Mulla ei ole muuta pakopaikkaa kuin uni. Ja sekään ei aina jaksa pelastaa. Kuten ei juuri nyt.

Edes itku ei tule. Perkele!

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huomenta!
Voi kunpa voisin jotenkin auttaa, tuntuu tuo asia niin läheiseltä. Itse olen läpikäynyt masennuksen ja jotenkin siitä ylöspäässyt. Nyt odottelen tietoa ja tuloksia että kelpuutetaanko minut vielä työelämään ja jos niin mihin, tämä epätietoisuus taas johtuu fyysisistä sairauksistani.
Voimia paljon sinulle.

Katiija kirjoitti...

voimia sinulle kovasti ... sama on täällä menossa. Jos haluat jutella niin blogistani löydät sähköposti osoitteen...

muoriska kirjoitti...

Voin kuvitella tunteen, kun luin ODL:n lausunnon niin ihan hengästyin sitä tekstiä..ja omalla järjellä ajateltuna että jos olen siinä kunnossa heidän mielestään, niin miksi olen ns. vapaalla jalalla.. tuli vain tunne..
mutta tuo että saisit eläkkeen siihen pitää kirjoittaa hieman raflaavasti.. että heruisi, valitettavasti..
Tiedät mistä minut löytää ;)

Anonyymi kirjoitti...

Voimia sinulle sinne!Yriteyään mennä päivä kerrallaan ,yhdessä,meitä on paljon!Minä haluaisin työkyvyttömyyseläkkeelle,olen 57-v ja sarastanut vak.masennusta kohta puolivuotta, enkä oikein jasais työvoimatoim. ja kelan kanssa.En vaan tiedä miten se tapahtuu käytännössä! Pitäisikö minun tehdä aloite vai lääkärikö sen tekee? anteeksi,että olen anonyymi!

Lyyli kirjoitti...

Hei anonyymi!
Lääkärihän sen päätöksen tekee, antaa B-lausunnon ja sitten kela tekee päätöksen. Nyt en muista säädöksiä mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Tie ei ole lyhyt.

Ensin sairaslomalla tietty määrä, sitten kuntousrahalla sitten vasta tämä eläke napsahti. En tosin tiedä sitäkään onko eri tapauksissa eri reittejä.

Kelan sivuilta varmaan selviää...

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos sinulle vastauksestasi! B-lausunto on ja sairas päivärahalla olen ! Kyllä kaikki tietysti menee omalla painollaan, en jaksa alkaa penkomaan!Hävettää olla tämmönen,voisipa vaaan haihtua pois!Anteeksi,ei pitäny valittaa!

Lyyli kirjoitti...

Saa valittaa :) kukin vuorollaan hih

Se millä eläke haettiin oli ihan oma lausuntonsa. Tuossa meni muutama vuosi...

Anonyymi kirjoitti...

Hip!

Nyt ainakin osaan sinua ehkä ilahduttaa :) voitit nimittäin blogini arpajaiset!

Meeri kirjoitti...

Sä mitään pohjasakkaa ole.

Sillä ei oikeasti ole yhtään mitään väliä mitä joku "virallinen taho" ajattelee, vaan mitä ME, sinun ystäväksi luokiteltavat ihmset sinusta ajatellaan.

B-lausunto antaa jonkinsortin "tason" sinulle, jolla on hyvä seistä. Vakaa pohja. Tänäpäivänä se ei ole mikään häpeäpuu tms. Ole ylpeästi se mitä olet, älä anna muitten polkea itseäsi kiven alle!!

Puputsi kirjoitti...

Kuka tahansa vaikuttaisi hullulta, jos ajatukset, tunteet ja kaikki pienetkin ongelmat tiivistettäis semmoselle parille a4:selle, mitä ne B-lausunnot on.