tiistaina, lokakuuta 31, 2006

KISA!!!!

No niin.... kisaa pystyyn.

Kun tulee luku 15000, niin saa palkinnon.

Ja toinen kisa: kerro miten sinä piristäisit ystävääsi, joka juuri totuttelee ajatukseen pahasta sairaudesta, joka ei lähde pois? Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto.

Yritän jotain kivaa sitten kasata pakettiin :) Kommenttia kehiin siis!

Kisa poikki 7.11. klo 12.00 (jos luku 15 000 ei täysi siihen mennessä kisa jatkuu kun se luku täyttyy.)

24 kommenttia:

muoriska kirjoitti...

Huomenta,ja vilkasta se sinullakin näyttää pitävän.
-Ehkä piristäsin siten että a) antaisin surra ja käydä läpi sairauttaan, b)etsisin vertaistukiryhmiä joista saisi tukea ja näkisi että elämää on diagnoosin jälkeen ja c) en hylkäsi..

Riikka kirjoitti...

Piristäisin siten että kuuntelisin ja olisin tukena, saattaisin vaikka viedä ystävälle lukemista, elokuvan tai vaikka suklaata, lähteä päiväkävelylle, riippuen tietenkin sairaudesta.

Wrath kirjoitti...

Riippuen sairaudesta tekisin hänen kanssaan sitä mitä hän tahtoisi, kuuntelisin ja olisin saatavilla tarpeen mukaan :)

Puputsi kirjoitti...

Jos kaveri olisi kuitenkin tajuissaan ja pystyy liikuttamaan käsiään ja harrastaisi neulontaa, piristäisin häntä viemällä jotain upeaa lankaa. Oon niin materialisti, että uskon ihanien tavaroiden piristävään voimaan, joten ehkä jotakin mukavaa, mikä hänelle sopisi. Muutenkin olisin tukena ja ehkä hankkisin tietoa sairaudesta ja etsisin vertaistukiryhmiä. Riippuu myös siitä, millaisesta taudista on kyse, koska tähän tautiin voi sisältyä kaikki astmasta leukemiaan. Joka tapauksessa olisin läsnä.

Ziina kirjoitti...

neuloisin ystävälle lämpimän fifin johon kääriytyä ja antaisin hänelle aikaa ja jotain mukavampaa ajateltavaa. lämmin huivi voi olla kuin halaus ystävältä.

AN kirjoitti...

Haluaisin olla tukena aina tarvittaessa,ei kuitenkaan minun ehdoillani vaan ystäväni!Yksinäisyyttäkin tarvitaan sellaisessa tilanteessa!Kuuntelisin,tukisin, auttaisin,olisin käytettävissä aina tarvittaessa myös ystäväni läheisille!Niin haluaisin, mutta nuoruusajan ystävä menehtyi 3päivää sitten MS-tautiin ja häpeän!

Kira kirjoitti...

Piristäisin ystävää olemalla läsnä ja tukena ja kuuntelemalla häntä. Mikäli hän niin haluaisi, auttaisin myös unohtamaan ikävät asiat hetkeksi ja järjestäisin jotain mukavaa toimintaa (sairauden rajoitukset huomioiden). Tyyliin elokuvissakäyntiä, matkailua, jonkin toistaiseksi saavuttamatta jääneen unelman toteuttamista.

Tiinuli kirjoitti...

Piristäisin olemalla läsnä, kuuntelemalla, ehkä tekemällä jotain kivaa, johon hänen voimansa riittävät. Piristeenä voisi olla myös joku kiva neulomus, vaikka lämpimät ja juuri hänelle neulotut sukat tai ihanan lämmin huivi, johon kääriytyä. Näistä ainakin itse olen saanut voimia vakavan sairauden kanssa painiessani!

e kirjoitti...

Terve jouluyllärivaihtokaveri! :)

Pakko osallistua aina jokaiseen kisaan, joka eteen tupsahtaa.

Parasta, mitä itse ainakin vastaavassa tilanteessa toivoisin, on se läsnäolo. Se, että tietää, että joku kuuntelee aina, jos tuntuu pahalta tai haluaa muuten vain jutella. Ei tarvitse tehdä ihmeitä, omistaa vain kaksi korvaa :).

Hauskaa loppusyksyä!

Anni kirjoitti...

14962!

minä kun muutkin..

Anni kirjoitti...

Ja tuohon toiseen en osaa sanoa mitään. Itse tuppaan vääntämään pahemmanlaatuisia puujalkoja, mutta kaikki eivät siitä piristy ;-P

Meeri kirjoitti...

Minä veisin kahville tms. jos on siihen kykenevä.
Veisin kahvit sitten kotiin, jos ei onnistu kahville meno. Mukaan jotain rentouttavaa tai hauskaa, musiikkia, lukemista tms. jonka tiedän piristävän ystävää.

Ja ihan perusjuttu, olisin läsnä. Sanoisin, että jos tuntuu pahalle tai hyvälle tai mitä vaan, niin soittaa tai laittaa tekstaria että tulla kylään tai jutella.

Sire kirjoitti...

Jos kuulisin ystäväni sairastuneen johonkin vakavaan, niin ensin koittaisin olla läsnä ja kuunnella ja varmaan tulisi kyseltyäkin sairaudesta faktoja. Sitten kun ystäväni jaksaisi, koittaisin piristää häntä niin että ei koko päivä menisi sairauden murehtimiseen vaan saisi muuta mukavaa tekemistä (tietenkin sairauden ehdoilla). Hyvä piristysidea on mennä kaupan kautta ystävän luokse ja kokata hänelle hyvää ruokaa ja siinä samalla katsoa vaikka elokuva ja keskustella. Hyvä ruoka, parempi mieli ;)

Tainuli kirjoitti...

Laskuri näyttää nyt 15 000! Uskomatonta!

Liinu kirjoitti...

Olen 15004.
Mitäpä sitä muuta voi kuin olla ihmiselle ihminen.

akka kirjoitti...

tainuli :) onnea :)

Tietojasi mulle sähköpostiin aurinkomie ät yahoo piste com

Onko sulla jossain blogia? Sivuja muuten?

Marko F kirjoitti...

Riippuu sairaudesta...
mutta ainakin olisin rinnalla, kuuntelisin, kokkaisin ehkä ruuatkin ja keittäisin kahvit, veisin kävelylle metsään tai meren rannalle, vuokraisin elokuvan jota katseltaisiin yhdessä, kävisin kaupassa jos kyseisellä ihmisellä ei olisi mitään jääkaapissa, veisin kukkia, lukisin ääneen kyseiselle ihmiselle tärkeää kirjaa :)

Gehenna kirjoitti...

Mitäpä siinä muuta voi kuin olla korvana ja läsnä. Auttaa etsimään vertaistukea ja rohkaista mukaan vertaistukijuttuihin. Antaa toisten tunteiden tulla ja olla vastaanottavainen. Ei ole helppoa, mutta tuota itse olen kaivannut kun olen sopeutunut uusiin asioihin.

möhönasu kirjoitti...

Parasta on se, että on lähellä ja kuuntelee. Hieman riippuu ihmisestä, joskus myös vertaistukiryhmä auttaa. Myös jokin kiva harrastus (jos pystyy tekemään)rentouttaa ja piristää :)

Anitta kirjoitti...

Laskuri on jo yli 15000, mutta näkyy kisa jatkuvan, joten osallistunpa minäkin.
Muutama ystäväni onkin sairastunut vakavasti ja olen tuota kysymystä joutunut pohtimaan. Yrittäisin olla ystävä ja kuuntelija tarvittaessa. Auttaisin missä toinen apua pyytää. Pitäisin yhteyttä vaikka toinen ei aina jaksaisikaan sieltä päin ottaa. Mitä muuta osaisin tehdä toisen hyväksi. Luen mielenkiinnolla kommentteja tähän kysymykseen.

luovatkädet kirjoitti...

Olisin läsnä tarvittaessa ja ilman pyytämistä.
Voimia myös sinulle!

Anu kirjoitti...

Osallistun 15k arvontaan. Hih :D

Anonyymi kirjoitti...

Piristäisin ystävääni kertomalla hänelle olevan tarvittaessa läsnä auttamassa joko fyysisesti tai henkisesti. Olemalla paikalla jos hän tarvitsee kuuntelijaa. -Tipi

Maiju kirjoitti...

Hei!

Antaisin ystävän puhua ja kuuntelisin. Lisäksi yrittäisin piristää häntä, vaikka jollain pienellä lahjalla, josta tietäisin hänen pitävän.

Maiju