maanantaina, lokakuuta 31, 2005

Älä koskaa sano, ei koskaan. Mutta nyt tekee mieli sanoa, ettei enää koskaan.

Otin vastaan vauvakasseja, joiden piti olla valmiita. Ja ********. Taidan 12:sta kassista saada muutaman kasaan ja niihinkin pitää ostaa itse lisää juttuja. Että ottaa päähän. Mikä siinä on, että suomen kieli ei mene suomalaiselle perille? Onkohan tässäkin takana se ajatus ollut, että kelpaahan sinne nyt mikä vain ja ei se nyt ole niin nopo nuukaa.

Tämä oli viimeinen kerta. Mikä parsija, pesijä, lisäilijä minä olen.

Sain kasan neulottuja peittoja. Sanottu on oikea koko. No ei tietenkään peitot ole oikeaa kokoa! Saa sitten tehdä lisäpaloja niihin.

Nyt korpeaa, pahasti.

1 kommentti:

Liinu kirjoitti...

Harmillista turha vaivannäkö. Sehän on jo paljon, että suostut välittämään tavaroita, kyllä on ihmisten välinpitämättömyyttä tuoda toispuoleisia kasseja. Niin kuin vaikka vasemman jalan saapas. Mutta näin toimii myös äitini: "... eihän sen sun vaatteissas niin nuukaa o"