se on... voivoi.

Aloitin vihdoinkin lilasta puuvillalangasta paidan teon. Sitten luin meilin, että Anna ja Toivo-nukkeja kaivataan. Sitten alkoi kesken jäänyt turkoosi villatakki kutsua. Maton tulevat kuteet (nyt vaatteet) alkoivat sanoa, että pitäisi alkaa niitä leikata.

Juu, kova hälinä. (nou hätä, ei oikeasti)

Ja on tuolla vielä noita taaperokassitavaroita.

Ja siivota pitäis. Ja kuntoilla. Ja vaihtaa mullat kukille. Ja ja ja....

Ja sitten on ihan eri juttu mitä tämä nainen _saa_ tehtyä. Tuleeko tästä puuvillapaidasta valmista ikinä?

Aika näyttää, periksi en anna epäluulolle. On yritettävä, muuten ei voi ikinä onnistuakaan.